LEHDISTÖTIEDOTE

 

Suomen Akatemian tutkimusprojekti ”The Finnish Jabal Haroun Project – FJHP” (Suomalaiset Aaronin vuoren kaivaukset) on julkaissut ensimmäisen osan tutkimustuloksistaan:

 

Zbigniew T. Fiema and Jaakko Frösén. PETRA - THE MOUNTAIN OF AARON. Volume I. The Church and the Chapel. 446 pp, numerous plans and b&w illustrations, 69 color illustrations. ISBN 978-951-653-364-6. Societas Scientiarum Fennica. Helsinki. 2008. € 125,-.

 

FJHP on projekti, joka on tehnyt monitieteellisistä tutkimusta Jabal Harounilla, Aaronin vuorella, lähellä Petran nabatealaista pääkaupunkia eteläisessä Jordaniassa. Vanhan juutalaisen, kristillisen ja islamilaisen perinteen mukaan vuorta pidetään Mooseksen veljen Aaronin hautapaikkana. Vuosien 1997 ja 2007 välillä FJHP -projekti keskittyi vuoren laella olevan laajan arkkitehtonisen kompleksin kaivauksiin ja alueen ympäristön arkeologiseen pintatutkimukseen. Kaivetulta alueelta on löytynyt jäänteitä nabatealaisesta kaudesta (ensimmäiseltä esikristilliseltä vuosisadalta) varhaiseen islamilaiseen aikaan asti (1000–1200 luvuille). Alunperin paikalla oli nabatealainen pyhäkkö. 400-luvun jälkipuoliskolla sinne rakennettiin kristillinen basilikakirkko, kappeli, useita luostarirakennelmia ja kortteli vierailijoiden majoitusta varten. Aaronin vuorella on selvästi näkyvissä eräs niistä uskonnollisista ilmiöistä, jotka liittyvät kristinuskon varhaiseen leviämiseen Lähi-idässä, nimittäin pakanallisten kulttipaikkojen muuttuminen raamatullisiksi pyhiksi paikoiksi. Bysanttilaisella ajalla luostarikeskuksen toiminta liittyi selvästi pyhiinvaellukseen. Kirkko oli runsaasti koristeltu marmorilla sekä seinä- ja lattiamosaiikeilla. Varsinaisen kirkon käyttö päättyi 700-luvun loppuun mennessä, kappelin uskonnollinen käyttö puolestaan 800-luvulle tultaessa, mutta muita rakennuksia käytettiin tarkoitukseen luultavasti vielä ristiretkien aikana.

 

FJHP -projekti aloitettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa huippuyksikköä "Antiikin ja keskiajan kreikankieliset asiakirjat, arkistot ja kirjastot" (vuosina 2000–05), ja on nyt osa Akatemian huippuyksikköä "Antiikin kreikankieliset kirjoitetut lähteet" (2006-11), jonka johtaja on prof. Jaakko Frösén Helsingin yliopistosta. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Helsingin yliopisto, Emil Aaltosen säätiö sekä Rita Kuusakoski-Peltonen ja Jari Peltonen. Kaivaukset on toteutettu yhteistyössä Jordanian muinaismuistohallinnon kanssa. Monet FJHP -projektin tutkijat ovat saaneet tukea tutkimuksilleen yksityisiltä säätiöiltä. Vaikka projektin päätavoite on ollut Aaronin vuoren pyhiinvaelluskeskuksen arkeologisten jäännösten tieteellinen tutkimus, FJHP-projekti on myös kouluttanut uusia tutkijoita suomalaiseen klassilliseen ja Lähi-idän arkeologiaan.

 

Tämä teos käsittelee kaivausalueen kahta merkittävintä ja vaikuttavinta rakennusta, kirkkoa ja kappelia. Kirja heijastaa hyvin FJHP-projektin monitieteellistä ja kansainvälistä luonnetta: 32 kirjoittajan joukossa – sekä tutkijoiden että opiskelijoiden – on arkeologeja, historioitsijoita, epigraafikkoja, konservaattoreita ja luonnontieteilijöitä Suomesta, Ruotsista, USA:sta, Ranskasta, Italiasta, Jordaniasta, Sveitsistä ja Iso-Britanniasta. Teoksen 16 lukua käsittelevät aihepiiriä laajasti, tutkimuskohteina ovat tiedot ja tarinat Aaronista ja hänen hautapaikastaan, alueen historia ja arkeologia, sen pääasialliset rakenteet, historialliset lähteet ja niiden tulkinta, stratigrafia, arkkitehtuuri ja taidehistoria. Teos sisältää myös analyysin alueella säilyneestä esineistöstä, keramiikasta, lasista, kattotiilistä, metallista, piirtokirjoituksista ja seinälaastista. Teknillisen Korkeakoulun kartografit esittelevät uusinta mittaus- ja mallinnusteknologiaa, jonka avulla kenttätyöskentely on dokumentoitu.

 

FJHP -projektin tutkimustuloksista käy ilmi Aaronin vuoren merkitys Petran ja Jordanian historialle. Tämä paikka, joka on tärkeä niin juutalaisuudelle, kristillisyydelle, islamille ja tietenkin myös nabatealaisten historialle ja uskonnolle, oli asuttu ilman merkittäviä keskeytyksiä miltei 1000 vuotta, ja se on jättänyt jälkeensä runsaasti arkeologista materiaalia ja kulttuurijäänteitä.

 

FJHP -projektin julkaisusarjan osat 2 ja 3 tulevat käsittelemään nabatealaista kulttikeskusta ja bysanttilaista luostaria sekä ympäröivän alueen arkeologisen pintatutkimuksen tuloksia. Julkaisut valmistuvat seuraavien 2–3 vuoden aikana.

 

Prof. Jaakko Frösén                                         Dos. Zbigniew T. Fiema

FJHP-projektin johtaja                                     FJHP-projektin johtava arkeologi

Klassillisen filologian laitos                                Suomen Akatemian tutkija

PL 4, Kluuvikatu 7                                           c/o Klassillisen filologian laitos

00014 Helsingin yliopisto                     

jaakko.frosen@helsinki.fi                                  zbigniew.fiema@helsinki.fi