Geomorfologiset ja sedimentologiset tutkimukset

Paula Kouki

Eräs paikallisista työntekijöistä avustaa OSL-näytteiden otossa.

Geomorfologisten muodostumien, kuten waditerassien, samaten kuin sedimenttien ja paleomaannosten tutkimus voi antaa tietoa aikaisemmin vallinneesta ilmastosta ja ympäristönmuutoksista. FJHP:n suorittaman tutkimuksen kannalta etenkin eroosioprosessien tunteminen on mielenkiintoista. Eroosiota voivat aiheuttaa ilmastonmuutos tai ihmisen toiminta, tai molempien yhteisvaikutus. Tämän vuoksi ympäristön tutkimus on hyödyllistä myös arkeologisen löytöaineiston ymmärtämiseksi. Geomorfologisia ja sedimentologisia tutkimuksia on suoritettu Jabal Harûnia ympäröivällä alueella osana arkeologista inventointia. Kahden toisiinsa liittyvän wadin varrella sijaitsevat waditerassien jäänteet on kartoitettu ja ne on voitu ajoittaa suhteessa toisiinsa. Wadien varrella on myös puhdistettu leikkauksia sedimentaatiovaiheiden tutkimusta varten. Sedimenttikerrostumista on otettu näytteitä, jotka on ajoitettu Luonnontieteellisen keskusmuseon ajoituslaboratoriossa optisesti stimuloidun luminenssimenetelmän (OSL) avulla. Tutkimus on osoittanut, että merkittävimmät eroosio- ja kerrostumistapahtumat (alluviaatio) ovat tapahtuneet Jabal Harûnin alueella pleistoseenikauden aikana. Vanhimmat waditerassit ovat nähtävästi yli 45 000 vuotta vanhoja sen perusteella, että niiden päältä on löytynyt keskipaleoliittisia arkeologisia löytöjä. Tätä kerrostumisvaihetta seurasi voimakas eroosio. Myöhemmin, luultavimmin pian viimeisimmän jääkauden päättymisen jälkeen, alueella on tapahtunut nopeita, toistuvia eroosio- ja kerrostumissyklejä. Tätä kerrostumisvaihetta on jälleen seurannut voimakas eroosio, joka ajoittunee pleistoseeni- ja holoseenikauden taitteeseen. Varhaisen holoseenikauden jälkeen, joka vastaa arkeologisesti varhaista neoliittista kivikautta, eroosio ja sedimentin kulkeutuminen kauemmas Jabal Harûnin alueelta ovat ilmeisesti olleet vallitsevat prosessit. Pienimittakaavaisempaa alluviaatiota on kuitenkin tapahtunut ajoittain myös holoseenikauden kuluessa. Kaksi tällaista vaihetta on ajoitettu Jabal Harûnin alueella tapahtuneiksi n. 4000-3000 vuotta sitten sekä noin 2000 vuotta sitten. Varsinkin jälkimmäinen kerrostumisvaihe on arkeologien kannalta mielenkiintoinen, koska se ajoittuu samoihin aikoihin kuin nabatealaisten aloittama laajamittainen maanviljelys. Onkin mahdollista että tämä sedimentaatiovaihe liittyy laajan, sadeveden hyödyntämiseen perustuvan, wadien poikki kulkevista padoista ja rinteille rakennetuista muureista koostuvan viljelyjärjestelmän rakentamiseen. Pääasiassa sedimenttikerrostumat Jabal Harûnin alueella näyttävät kuitenkin olevan pleistoseenikautisia eli huomattavasti varhaisempia kuin intensiivinen ihmistoiminta alueella.